Päivitetty: maaliskuu 2024 | Korvaa: Talonrakennushankkeen ajoitusmalli 3.0
Talonrakentamisen ajoitusmalli 3.0. on viimeisin kehitysaskel vuonna 1985 työvoimaministeriön esiselvityksestä alkaneelle kehitykselle ja tavoitteelle tuottaa tietoa ja malli talonrakennushankkeen ajoituksen vaikutuksista kustannuksiin ja resurssitarpeeseen. Ajoitusmallitutkimuksen Suomessa aloitti Teknillinen korkeakoulu vuonna 1986. Tutkimuksessa vaikuttivat ensivaiheessa professori Juhani Kiiras, apulaisprofessori Jouko Kankainen ja päätutkija, diplomi-insinööri Jyrki Poikonen, joiden pohjatyö näkyy edelleen uusimmassakin versiossa.
Ajoituskustannusmalli 1989
Vuonna 1989 julkaistussa tutkimusraportissa esiteltiin ajoituskustannusmalli. joka koostui kolmesta osamallista: kokonaistyömenekkimallista, ajoitusmallista ja ajoituksen kustannusmallista. Näistä ajoitusmallia kehitettiin edelleen taulukkolaskentaohjelmilla työkaluksi, joka oli tarkoitettu pääasiassa valtion, kuntien ja kaupunkien rakennushankkeiden keston arviointiin. Eri rakennustyyppejä oli ohjelmassa kaksitoista koulurakennuksista asuinrivitaloihin.
Talonrakennushankkeen ajoitusmalli 2.0
Vuonna 1993 ajoitusmallia päivitettiin edelleen TKK:sa Juhani Kiiraksen johdolla. Tutkimustyön teki tekniikan yliopiilas Veli-Pekka Keisu. Työn tuloksena syntyi kaksi uutta laskentaohjelmaa Talonrakennushankkeen ajoitusmalli 2.0 ja Talonrakennushankkeen prosenttimalli 1.0. Näiden ohjelmien toiminta perustuu Poikonen & Kiiras kehittämiin teorioihin, mutta malli tuotti aiempaa enemmän tulosteita mm. paikka-aikakaavion, tuntikertymäkuvaajan, resurssikuvaajan ja lohkojakoon perustuvan jana-aikataulun.
Talonrakentamisen ajoitusmalli 3.0
Ajoitusmalli 3.0 luotiin Tampereen teknillisen yliopistossa tekniikan ylioppilas Aki Peltolan tutkimuksessa. Työtä ohjasi diplomi-insinööri Anssi Koskenvesa ja tutkimusaineisto saatiin Ratu-hankkeessa vuosina 2008-2012 kootuista eri rakennuskohteiden kokonaistyömenekkiä mitanneista hankkeista, joiden tiedoilla aiempien ajoitusmalliversioiden kaavoja tarkistettiin vastaamaan nykyajan todellista hankekestoa. Nyt käytössä olevan selainpohjaisen ohjelman teknisen toteutuksen on tehnyt Mittaviiva Oy.
Talonrakentamisen ajoitusmalli 3.0 -teknistä toteutusta ovat rahoittaneet Talonrakennusteollisuus ry, Rakli ry ja Rakennustietosäätiö RTS ja se julkaistaan osana Ratu-hanketta (
http://www.ratu-hanke.fi). Ajoitusmallia on esitelty tarkemmin Ratu Aikataulukirja 2016 -käsikirjassa, joka on saatavilla Rakennustieto Oy:n verkkokaupasta.
Lisätietoa
Poikonen J., Kiiras J., Talonrakennuksen ajoituskustannusmalli. Rakentajain kustannus Oy. Espoo 1989, 102s.
Keisu V.P., Poikonen J., Kiiras J., Talonrakennushankkeen ajoitusmalli 2.0. Rakennus-fakta Oy. Helsinki 1993, 51s.
Peltola A. Uudisrakentamisen ajoitusmalli. Diplomityö Tampere: Tampereen teknillinen yliopisto, 2015. 136 s
Talonrakennusteollisuus ry, Rakennustietosäätiö RTS. Ratu Aikataulukirja 2016. (Ratu-käsikirja KI-6028). Helsinki: Rakennustieto Oy. 392 s.
Tervetuloa ajoitusmallilaskimeen!
Laskimella voidaan arvioida talonrakennushankkeen rakentamisen normaalikesto, rakennusvaiheiden normaalikestot ja ajoitukset kuukausitarkkuudella.
Hankkeen normaalikesto on hankkeen rakennussuunnitelmien ja tavanomaisen kireystason mukainen rakennusaika kuukausina. Normaalikesto ei sisällä lomakuukausia (vähintään 1 kk per hankevuosi).
Laskin on tarkoitettu rakennusalan ammattilaisille rakennushankkeen alustavaan aikataulusuunnitteluun. Käyttö vaatii asiantuntemusta ja laskinta tulee käyttää harkiten.
Ohjelmaa voidaan käyttää vähäisin lähtötiedoin, mutta tulokset ovat sitä luotettavampia mitä enemmän rakennussuunnitelmia vastaavia tietoja syötetään malliin. Vaaditut lähtötiedot ovat hankkeen laajuus (brm² tai rm³), rakennustyyppi ja tuotantotekniikka. Erilaisten suunnitelmien ajoitusominaisuuksia kuvataan mallissa yhteisellä suureella, tuotannollisella laajuudella eli kokonaistyömenekillä (tth/brm² tai tth/rm³).
Mallin kokonaistyömenekkien vertailutasot ovat toimistorakennuksille, asuinkerrostaloille, pienkerrostaloille ja rivitaloille. Muille rakennustyypeille vertailutason työmenekkejä tulee käyttää harkiten.
Vertailutasojen tuotantotekniikan vaihtoehdot ovat täyselementtitekniikka, osaelementtitekniikka ja paikallarakennustekniikka.
Malli ei huomioi vuodenajan vaikutuksia normaalikestoihin. Käyttäjän tulee itse huomioida vaikutukset kestoihin ja resurssitarpeisiin, jos esimerkiksi runkorakentaminen ajoittuu talvelle.
Rungon kuivumisajassa huomioidaan vain rakenteiden sisältämä kosteus, ei rakentamisen aikaista kastumista esim. sateen vaikutuksesta. Lisätietoja rakentamisen kosteudenhallinnasta
Kosteudenhallinta.fi -sivustolla.
